Haluamme jakaa kanssasi joitakin keskeisiä näkökulmia, jotka usein vaikuttavat digitaalisen aineistonhallinnan valintoihin. Nämä kipupisteet ja ostomotiivit voivat auttaa sinua ymmärtämään, miksi järjestelmällinen mediapankki on investointisi arvoinen – ja mitä haasteita se voi ratkaista.
Digitaalisen sisällön määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla yritysten on yhä vaikeampaa hallita, suojata ja hyödyntää arvokkaita digitaalisia aineistojaan tehokkaasti. Tässä blogissa sukellamme syvemmälle siihen, miksi selkeä ja hyvin organisoitu mediapankin hallinta on välttämätöntä palvelun toiminnalle sekä siten myös organisaation menestyksen kannalta.
Metatieto tekee digitaalisista aineistoistasi helppoja löytää, järjestää ja käyttää. Hyvä metatietojen hallinta on kuitenkin enemmän kuin pelkkä tunnisteiden lisääminen – kyse on rakenteen luomisesta, joka toimii käyttäjillesi, työnkuluillesi ja liiketoimintatarpeillesi.
Kun lataat kuva- ja videotiedostot esimerkiksi aineistonhallintasovellukseen, sovellus lukee kuvaan tallennetut metatiedot, kuten Exif, IPTC ja XMP. Niinpä sinun ei tarvitse syöttää niitä uudestaan tai erikseen, paitsi kun kuvissa ei tietoja löydy. Sisällön jalostaminen ja metatiedon täydentäminen on tärkeätä aineiston löytämisen kannalta.
Museot ja arkistot ovat siirtymässä yhä enemmän digitaaliseen maailmaan, jossa kokoelmien hallinta ja digitaalisen aineiston tehokas hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa. Perinteiset kokoelmanhallintasovellukset (CMS - Collections Management System) ovat olleet pitkään käytössä fyysisten esineiden ja dokumenttien hallinnassa.
Generatiivinen tekoäly, kuten Open AI:n ChatGPT, Claude, Gemini ja muut mallit, voidaan linkittää kokoelmanhallinnan työnkulkuun useilla tavoin. Seuraavassa esimerkkejä siitä, miten tekoäly voisi auttaa museoiden kokoelmahallintaa sekä editointityössä että loppukäyttäjien hakuprosesseissa: