Digitaalisen sisällön määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla yritysten on yhä vaikeampaa hallita, suojata ja hyödyntää arvokkaita digitaalisia aineistojaan tehokkaasti. Tässä blogissa sukellamme syvemmälle siihen, miksi selkeä ja hyvin organisoitu mediapankin hallinta on välttämätöntä palvelun toiminnalle sekä siten myös organisaation menestyksen kannalta.
Metatieto tekee digitaalisista aineistoistasi helppoja löytää, järjestää ja käyttää. Hyvä metatietojen hallinta on kuitenkin enemmän kuin pelkkä tunnisteiden lisääminen – kyse on rakenteen luomisesta, joka toimii käyttäjillesi, työnkuluillesi ja liiketoimintatarpeillesi.
Kun lataat kuva- ja videotiedostot esimerkiksi aineistonhallintasovellukseen, sovellus lukee kuvaan tallennetut metatiedot, kuten Exif, IPTC ja XMP. Niinpä sinun ei tarvitse syöttää niitä uudestaan tai erikseen, paitsi kun kuvissa ei tietoja löydy. Sisällön jalostaminen ja metatiedon täydentäminen on tärkeätä aineiston löytämisen kannalta.
Generatiivinen tekoäly, kuten Open AI:n ChatGPT, Claude, Gemini ja muut mallit, voidaan linkittää kokoelmanhallinnan työnkulkuun useilla tavoin. Seuraavassa esimerkkejä siitä, miten tekoäly voisi auttaa museoiden kokoelmahallintaa sekä editointityössä että loppukäyttäjien hakuprosesseissa:
DAM-mediapankkien teknologioiden tuomien uusien työnkulkujen valintaan ei aina panosteta yrityksissä riittävästi eikä siinä siksi aina organisaatioissa onnistuta.
Syynä tähän voi olla niinkin yksinkertainen asia kun että organisaatiossa ei ole päätetty siitä, miten oikeasti menetellään visuaalisten tiedostojen kanssa. Keskeinen haaste on lähes poikkeuksetta vaikeus valita sopiva ratkaisu ja tämän jälkeen työnkulkujen muutosten jalkauttaminen organisaatiossa, muun muassa osaamiseksi, prosesseiksi, työnkuluiksi. Usein organisaatioiden valintaprosessit ja valinnan perusteet vaihtelevat kovinkin paljon.
Digitalisaatio ja kommunikointi edellyttävät taidekokoelmien sisällön hallintaa.
Taideteoksia löytyy Suomessa kovin eriskummallisiin paikkoihin sijoitettuna ja kaikki taide ei ole edes luetteloituna. Taide on hankittu yleensä edustustiloihin sekä yleisten tilojen ja työhuoneiden viihtyvyyden parantamisesksi. Esim. kaupunkien taidekokoelmissa on usein jopa satoja taideteosta, jotka on sijoitettu kaupungin julkisiin tiloihin kuten terveyskeskuksiin, kouluihin, kirjastoihin, vanhainkoteihin, virastoihin ja kaupungintaloon.
Oli kyse pienten kaupunkien, kuntien, säätiöiden, julkishallinnon tai yritysten taidekokoelmista, ovat niiden hallinta usein ohjattu joidenkin yksilöiden tehtäväksi oman toimen ohella. Joukkoon mahtuu sekä niin sanottua romutaidetta että arvoteoksiakin. Eri organisaatiot käsittelevät taidekokoelmia kovin vaihtelevin työkaluin ja kokoelmien hallinta ja käytettävyys on välillä vajavaista.