Blogi

DAM Helsinki 2020 tapahtuma - kaikki mitä haluat tietää aineistonhallinnasta

Kahdeksas DAM Helsinki 2020 tapahtuma 19-20.11.2019 toi kuulijoille kansainvälisen, skandinaavisen ja suomalaisen viestin DAM-kehityksen alalta. Seminaarin aiheena oli DAM:in rooli ja miten DAM, eli digitaalinen aineistonhallinta, palvelee tiedostotulvan valjastajana yrityksissä. 

Esitysten kohteena olivat tulevaisuuden visiot konkreettisten esimerkkien kautta, miten tekoälyä, työnkulkuja sekä dataa hyödynnetään vuonna 2020 menestyksekkäästi. Tarjolla oli siis tietoa, koulutusta ja vinkkejä brändin ja tiedostonhallinnan huippuammattilaisilta.

Viimeksi päivitetty: 1.10.2019

Jokaisella sosiaalisen median palvelulla on aivan omat vaatimukset kuvien koon, resoluution ja tiedostoformaatin osalta ja nämä myös muuttuvat tasaisin välein. Tässä on ajantasaisessa listassa Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn, Pinterest ja YouTube palveluiden kaikki tärkeimmät kuvakoot vuonna 2019.

Visuaalinen sisältö on tärkein sosiaalisen median ympäristössä, oli se sitten brändimainontaa, videota, uutispäivityksiä tai jopa meemejä. Sosiaalisen median pikaselailu-maailmassa brändisi visuaalinen ilme on ensimmäinen asia mitä selaajat näkevät ja mahdollisesti myös ainoa asia joka jää heidän mieleen. Tästä syystä kyky välittää brändin ydinsanoma tehokkaasti kuvien ja videoiden kautta on ehdoton valtti.

Todennäköisesti ja luultavasti olet jo kuullut tai nähnyt tietämättäsi vesileimattua sisältöä. Digitaalinen vesileimaus kuvissa on usein näkyvä, mutta käytössä on myös huomaamaton ja näkymätön vesileimaus. Tekniikkaa voidaan soveltaa monenlaisiin sisältöihin (still-kuvat, video, audio, lähdekoodi, kartat, 3D-malli, jne.). Käyttötapaukset ovat monia ja sovellus paljastaa kuvan sopimatonta käyttöä sekä ilmoittaa kuka käyttää kuvaasi ja missä.

Arvaisitko, että tässä kuvassa on näkymätön vesileima?

Nykyisessä digitaalisessa maailmassa on paljon helpompaa varastaa kuvia ja dokumentteja verkossa. Tässä vesileimat ovat käteviä suojaamaan aineistoja. Ne haittaavat varasehdokkaiden mahdollisuuksia julkaista tai myydä omilla sivuillaan materiaalia ilman lupaa.

Ammattikuvaajille on tärkeää suojata kuviaan ja heidän omissa kuvissa sisältyy lähes aina tieto kuvaajasta ja käyttöoikeuksista. Yli 80% valokuvaajista lisäävät metatietoa suojaamaan kuviaan. Oli kyseessä kuva tai video jonka lataat verkkoon, et koskaan tiedä, jos joku käyttää aineistojasi ilman suostumustasi kun jaat niitä verkossa.

Metadata kertoo kuvien sisällöstä, käyttöoikeuksista sekä antaa teknistä tietoa kuvasta. Kuvaustietoa suositellaan liitettäväksi kuviin ja muihin tiedostoihin, jotta ne löydetään. Mutta usein metatietoa ei kuitenkaan löydy kuvista enää verkossa. Yritykset käyttävät vuosittain valtavan määrän rahaa valokuviin, mutta vain muutamat tietää, mihin kuvat päätyvät. Miksi?

Tätä asiaa on tutkittu viime aikoina, eli siis mitä oikein tapahtuu kuvien “infotiedoille” verkossa sen jälkeen kun valokuvaaja on liittänyt tiedot kuviin ja kuvat ovat julkaistuna netissä sen eri foorumeissa.