Blogi

Oikea digitaalisen aineistonhallinnan ratkaisu (DAM tai mediapankki) ei ole pelkästään tiedostojen hallintaa – kyse on yrityksesi ainutlaatuisten tarpeiden täyttämisestä.

Toimivan mediapankin keskeiset kohokohdat: 
• DAM-järjestelmien mukauttaminen organisaation erityisiin työnkulkuihin
• Toimintojen virtaviivaistaminen parempaa tehokkuutta silmälläpitäen
• Lyhentää markkinoille pääsyn aikaa nopeamman aineistojen käytön ansiosta

Onko yrityksesi mediatiedostojen hallinta valmis vuoteen 2025?
Haluatko tutkia, kuinka DAM voi täyttää yrityksesi tarpeet? 

Nykypäivän digitaalisessa maailmassa organisaatiot luottavat digitaalisen aineistonhallinnan (DAM) ratkaisuihin helpottaakseen sisällön tallennusta, hakua ja jakelua. Näiden sovellusten luvataan tuovan tehokkuutta, yhtenäisyyttä ja hallintaa suuren digitaalisen aineiston käsittelyyn. Kuitenkin monien DAM-mediapankkien alkuinnostus hiipuu ajan myötä, eikä palvelu tuota toivottuja tuloksia.

Miksi näin käy?

Yleinen syy on siinä että kehitetään helposti toimintamalli joka perustuu, liian monimutkaiseen tapaan täyttää tiedoston kuvaustietoja. Muita syitä ovat puuttuva sisäinen markkinointi sekä jatkuvan sisällön ylläpidon puute. Keskitytään siis liikaa aikaa teknisiin ratkaisuihin, unohtaen usein järjestelmän käyttäjien huomioiminen.

Museot ja arkistot ovat siirtymässä yhä enemmän digitaaliseen maailmaan, jossa kokoelmien hallinta ja digitaalisen aineiston tehokas hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa. Perinteiset kokoelmanhallintasovellukset (CMS - Collections Management System) ovat olleet pitkään käytössä fyysisten esineiden ja dokumenttien hallinnassa. 

Generatiivinen tekoäly, kuten Open AI:n ChatGPT, Claude, Gemini ja muut mallit, voidaan linkittää kokoelmanhallinnan työnkulkuun useilla tavoin. Seuraavassa esimerkkejä siitä, miten tekoäly voisi auttaa museoympäristössä sekä editointityössä että loppukäyttäjien hakuprosesseissa kokoelmahallinnan puolella:

DAM-mediapankkien teknologioiden tuomien uusien työnkulkujen valintaan ei aina panosteta yrityksissä riittävästi eikä siinä siksi aina organisaatioissa onnistuta.

Syynä tähän voi olla niinkin yksinkertainen asia kun että organisaatiossa ei ole päätetty siitä, miten oikeasti menetellään visuaalisten tiedostojen kanssa. Keskeinen haaste on lähes poikkeuksetta vaikeus valita sopiva ratkaisu ja tämän jälkeen työnkulkujen muutosten jalkauttaminen organisaatiossa, muun muassa osaamiseksi, prosesseiksi, työnkuluiksi. Usein organisaatioiden valintaprosessit ja valinnan perusteet vaihtelevat kovinkin paljon.