EU:n saavutettavuusdirektiivi, eli Web Accessibility Policy, tarkoittaa sitä, että julkishallinnon verkkosivujen, mobiilisovellusten ja niiden sisältöjen tulisi olla saavutettavia, eli helpommin lähestyttäviä kaikille käyttäjille.
Tarjoa museon kävijöille virtuaalikierrosta kännykälle ja tietokoneelle suoraan kotisohvalta. Vakuuta kävijät verkossa 360° virtuaalisella taidekiertueella interaktiivisesti ja huippulaadulla.
Teemme päivittäin valtavasti erilaisia hakuja verkossa. Miten ihmeessä löydämme niin hyvin tietoa? Vastaus on lähes aina "METADATAN AVULLA".
Kun haet esimerkiksi kuvaa tai videota torvisienestä netistä, sovellus/palvelu löytää sinulle juuri sopivan tiedoston omien kriteerisi mukaisesti, siksi, että tiedoston kylkeen on liitetty erilaisia hakukriteereitä metatietona tallennuksen yhteydessä.
Sama yhtälö, joka toimii kaikille julkisessa internetissä Googlen ja kumppanien takia, olisi jokaisen yhtiön saatava lisäksi toimimaan edes tyydyttävästi myös oman organisaation viitekehyksessä. Yhdenkään yrityksen verkkokauppa ei toimi ilman toimivaa metatiedonhallintaa. Tämä osataan jo yrityksissä, mutta kaiken muun visuaalinen aineiston osalta metadata on puutteellista ja siten vaikeasti löydettävissä.
Kun lataat kuva- ja videotiedostot esimerkiksi aineistonhallintasovellukseen, sovellus lukee kuvaan tallennetut metatiedot, kuten Exif, IPTC ja XMP. Niinpä sinun ei tarvitse syöttää niitä uudestaan tai erikseen, paitsi kun kuvissa ei tietoja löydy. Sisällön jalostaminen ja metatiedon täydentäminen on tärkeätä aineiston löytämisen kannalta.
Tiedostoihin kuten kuvat, logot, äänet, videot sisältävät piilotettua metatietoa, joka vähentää tiedon ja sisällön etsimiseen kuluvaa aikaa, parantaa sen laatua, parantaa organisaation eri toimintojen ja tiedonkäyttäjien välistä viestintää ja yhteistyötä ja siten sisältö havaitaan helpommin. Lisää ja muokkaa hakusanoja ja muita metatietoja aina kun se on mahdollista. Kun kyseessä on laajempi kuvien kuratointi, metatietojen massamuokkaus ei vie kuin hetken.
Ihmiset ovat visuaalisia, joten on luonnollista, että viestintä siirtyy visuaalisempiin välineisiin. Koronavirus on edistänyt verkon yli tapahtuvaa kommunikointia. Koronakriisi on pakottanut ihmiset etätöihin ja kommunikointi tapahtuu webinaarien, verkkokokousten ja videoiden välityksellä.
Videosta oli jo aiemmin tullut sosiaalisen median ansiosta itsestäänselvyys myös työpaikalla ja johti organisaatioita lisäämään yhä useampia videon eri käyttötapoja toimintaansa, kuten vaikkapa projektipäivityksiä ja viikoittaisia yhteenvetoja kehitysprojekteista sekä huomioimaan live-videon välttämättömyys.
Webinaari tai verkkokokous voidaan helposti nauhoittaa esim. Zoom, Hangouts, Teams tai GoToMeeting palveluissa. Hyödyn nauhoituksesta saa tallentamalla video mediapankkiin jatkokäyttöä ja uusiokäyttöä varten. Pankista jaetaan asiakkaille linkki aineistoon esimerkiksi sähköpostilla ja samalla merkitään jakajalle muistutus kuinka pitkään video on voimassa, jotta asiakkaan kontaktointi tehdään ajallaan.
