Blogi

Yrityksissä on usein laajat arkistokokoelmat, mutta yleensä huonosti jäsenneltyinä. Historian arkistot ovat yritysten kultakaivos, täynnä sisältöä. DAM mediapankki auttaisi markkinointia, viestintää ja luovia tiimejä kertomaan organisaationsa ainutlaatuisen tarinan. Tätä historian aineistoa olisi hyvä jakaa laajemmin, jos vain pystyisi.

Ovatko aineistot arkistoituina mutta ei löydettävissä?

Vanhat aineistot heräävät eloon kuitenkin vain, kun niiden sisältöjä pystytään käyttämään. Kun yritys saavuttaa jonkin vuosipaalun toiminnassaan löytyy useimmiten mittava pino valokuvia, joihin olisi tiimin jäsenten tärkeätä päästä käsiksi, paikasta riippumatta.

DAM Helsinki 2020 tapahtuma - kaikki mitä haluat tietää aineistonhallinnasta

Kahdeksas DAM Helsinki 2020 tapahtuma 19-20.11.2019 toi kuulijoille kansainvälisen, skandinaavisen ja suomalaisen viestin DAM-kehityksen alalta. Seminaarin aiheena oli DAM:in rooli ja miten DAM, eli digitaalinen aineistonhallinta, palvelee tiedostotulvan valjastajana yrityksissä. 

Esitysten kohteena olivat tulevaisuuden visiot konkreettisten esimerkkien kautta, miten tekoälyä, työnkulkuja sekä dataa hyödynnetään vuonna 2020 menestyksekkäästi. Tarjolla oli siis tietoa, koulutusta ja vinkkejä brändin ja tiedostonhallinnan huippuammattilaisilta.

Todennäköisesti ja luultavasti olet jo kuullut tai nähnyt tietämättäsi vesileimattua sisältöä. Digitaalinen vesileimaus kuvissa on usein näkyvä, mutta käytössä on myös huomaamaton ja näkymätön vesileimaus. Tekniikkaa voidaan soveltaa monenlaisiin sisältöihin (still-kuvat, video, audio, lähdekoodi, kartat, 3D-malli, jne.). Käyttötapaukset ovat monia ja sovellus paljastaa kuvan sopimatonta käyttöä sekä ilmoittaa kuka käyttää kuvaasi ja missä.

Kuva: Cheap Snow Gear Ltd
Arvaisitko, että tässä kuvassa on näkymätön vesileima?

Nykyisessä digitaalisessa maailmassa on paljon helpompaa varastaa kuvia ja dokumentteja verkossa. Tässä vesileimat ovat käteviä suojaamaan aineistoja. Ne haittaavat varasehdokkaiden mahdollisuuksia julkaista tai myydä omilla sivuillaan materiaalia ilman lupaa.

Ammattikuvaajille on tärkeää suojata kuviaan ja heidän omissa kuvissa sisältyy lähes aina tieto kuvaajasta ja käyttöoikeuksista. Yli 80% valokuvaajista lisäävät metatietoa suojaamaan kuviaan. Oli kyseessä kuva tai video jonka lataat verkkoon, et koskaan tiedä, jos joku käyttää aineistojasi ilman suostumustasi kun jaat niitä verkossa.

Metadata kertoo kuvien sisällöstä, käyttöoikeuksista sekä antaa teknistä tietoa kuvasta. Kuvaustietoa suositellaan liitettäväksi kuviin ja muihin tiedostoihin, jotta ne löydetään. Mutta usein metatietoa ei kuitenkaan löydy kuvista enää verkossa. Yritykset käyttävät vuosittain valtavan määrän rahaa valokuviin, mutta vain muutamat tietää, mihin kuvat päätyvät. Miksi?

Tätä asiaa on tutkittu viime aikoina, eli siis mitä oikein tapahtuu kuvien “infotiedoille” verkossa sen jälkeen kun valokuvaaja on liittänyt tiedot kuviin ja kuvat ovat julkaistuna netissä sen eri foorumeissa.