Blogi

Metatiedon merkitys DAM-mediapankeissa korostuu tekoälypohjaisten työnkulkujen yhteydessä:
Metatieto ei ole vain hyvä käytäntö DAM:ssa, vaan todellinen supervoima, kun käsitellään automaatiota ja tekoälyn aiheuttamaa sisällön kaaosta.

En ole vielä nähnyt montaa tekoälyn käyttöönottoa DAM-mediapankissa, joka tuottaisi todellista arvoa, ilman että se samalla kasvattaa kokonaiskustannuksia pelkkien toimittajien muotisanojen tai markkinointihypen vuoksi.

Metatiedon, automaation ja tekoälyn on toimittava yhdessä – On ensiarvoisen tärkeää rakentaa vahvat perusrakenteet ennen kuin hypätään uusien teknologioiden pariin. Se on sama periaate, jota sovellamme DAM-mediapankeissa: ensin perusta, sitten innovaatiot.

Kasvojentunnistus herättää usein ajatuksia valvonnasta tai yksityisyydensuojasta, mutta todellisuudessa se voi tuoda suurta lisäarvoa organisaatioille, jotka käsittelevät suuria määriä valokuvia ja henkilötietoa sisältävää sisältöä. Digitaalisen aineistonhallinnan (DAM) yhteydessä kasvojentunnistus voi parantaa mediapankin tehokkuutta, parantaa tietoturvaa – ja jopa tukea sääntelyn noudattamista.

Tässä blogissa tarkastelemme konkreettista käyttötapoja, joissa kasvojentunnistus tuo arvoa erilaisille tiimeille ja toimialoille.

Mitä tulee mediapankkeihin tai digitaaliseen aineistonhallintaan, on mielenkiintoista huomata, kuinka jokainen mediatietokanta on todella erilainen. DAM-rakenne ja taksonomia luovat mediatietokannan, joka on räätälöity käyttäjiensä tarpeisiin. Jokainen kirjasto tarvitsee rakenteen, jotta sen käyttäjät ymmärtävät, miten sitä käytetään.

Toimiva rakenne on avain sisällön löytämiselle

Ilman selkeää ja loogista organisointia tiimit voivat hukata lukemattomia tunteja etsiessään tiedostoja, luodessaan aineistoja uudelleen tai vahingossa käyttäessään vanhentuneita versioita. Hyvin jäsennelty mediapankki hyödyntää kansioita, kategorioita, albumeita ja avainsanoja – jokainen omassa roolissaan:

Visuaalisten sisältöjen, kuten kuvien ja videoiden, käyttöoikeudet ovat tärkeä osa tiedostoja, työnkulkua, ja lainsäädäntöä, erityisesti henkilötietojen suojaamiseen keskittyvän EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) valossa. Tässä yhteydessä on olennaista ymmärtää, milloin ja millä tavoin suostumus visuaalisten sisältöjen käyttöön tulee antaa. Alla käsittelen aihetta antamalla käytännön esimerkkejä ja avaamalla, miten teknisesti suostumusta voi pyytää ja mille tasolle.

Videoiden käyttö yrityksissä lisääntyy jatkuvasti, mutta kuitenkaan niitä ei aina arkistoida järkevästi. Videosisällön luominen on yksi asia, mutta niiden hallinnan on tiedetty tuovan mukanaan haasteita, erityisesti jakamisen ja löydettävyyden varmistamisen suhteen. Videoiden ainoat versiot saattavat olla vain käyttäjien koneilla tai ainoastaan pilvipohjaisissa julkaisujärjestelmissä, kuten YouTube ja Vimeo.
Ratkaisu arkistointiin on aineistonhallintasovellukset, kuten mediapankit, joita usein myös kutsutaan aineistopankiksi, kuvapankiksi ja materiaalipankiksi. Näiden avulla videot saadaan järjestettyä strukturoidusti ja jakelua voidaan kontrolloida erilaisilla käyttöoikeustasoilla.