Visuaalisten sisältöjen, kuten kuvien ja videoiden, käyttöoikeudet ovat tärkeä osa tiedostoja, työnkulkua, ja lainsäädäntöä, erityisesti henkilötietojen suojaamiseen keskittyvän EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) valossa. Tässä yhteydessä on olennaista ymmärtää, milloin ja millä tavoin suostumus visuaalisten sisältöjen käyttöön tulee antaa. Alla käsittelen aihetta antamalla käytännön esimerkkejä ja avaamalla, miten teknisesti suostumusta voi pyytää ja mille tasolle.
Videoiden käyttö yrityksissä lisääntyy jatkuvasti, mutta kuitenkaan niitä ei aina arkistoida järkevästi. Videosisällön luominen on yksi asia, mutta niiden hallinnan on tiedetty tuovan mukanaan haasteita, erityisesti jakamisen ja löydettävyyden varmistamisen suhteen. Videoiden ainoat versiot saattavat olla vain käyttäjien koneilla tai ainoastaan pilvipohjaisissa julkaisujärjestelmissä, kuten YouTube ja Vimeo.
Ratkaisu arkistointiin on aineistonhallintasovellukset, kuten mediapankit, joita usein myös kutsutaan aineistopankiksi, kuvapankiksi ja materiaalipankiksi. Näiden avulla videot saadaan järjestettyä strukturoidusti ja jakelua voidaan kontrolloida erilaisilla käyttöoikeustasoilla.
