Saavutettavuusvaatimus julkishallinnoille astui voimaan 23.9.2020.

Mikä ihmeen EU:n saavutettavuusdirektiivi?

EU:n saavutettavuusdirektiivi, eli Web Accessibility Policy, tarkoittaa sitä, että julkishallinnon verkkosivujen, mobiilisovellusten ja niiden sisältöjen tulisi olla saavutettavia, eli helpommin lähestyttäviä kaikille käyttäjille.

Saavutettavuudella tavoitellaan sitä, että tieto on yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Direktiivi ohjaa samalla organisaatioita ottamaan huomioon erilaiset loppukäyttäjät. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on pyrkiä varmistamaan, että kaikki käyttäjät voivat käyttää digitaalisia palveluita riippumatta kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista.

Saavutettavuus tuo sisältösi kaikkien saataville

Saavutettavuudesta hyötyvät esimerkiksi värisokeat, autisimin kirjoon kuuluvat, luki- ja kirjoitushäiriöistä kärsivät sekä vanhukset, joilla on heikentynyt näkökyky. Itse asiassa saavutettavista sivuista ja sisällöistä hyötyvät kaikki käyttäjät, sillä niitä voidaan käyttää sujuvasti esimerkiksi erilaisilla päätelaitteilla ja apuvälineiden kanssa. Saavutettavat sivut ja sisällöt ovat toimivia kaikille.

Saavutettavuusdirektiiviä toteuttavaa digipalvelulakia aletaan soveltaa 2021 vuodenvaihteessa viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten lisäksi myös finanssialan yrityksiin sekä julkisomisteisiin vesi- energiahuollon, liikenteen ja postin digipalveluihin.

Direktiivin noudattamatta jättämisestä voidaan rangaista uhkasakolla

Joissain tapauksissa verkkopalvelun puutteelliseen tilanteeseen herätään kuitenkin vasta, kun aluehallintoviranomainen uhkaa aloittaa digipalveluiden valvonnan, jolloin puutteet pitää korjata. Tällöin jopa sakko voi uhata toimijaa, joka ei ole huolehtinut sivustonsa saavutettavuudesta. 

Saavutettavuuden toteutus jakautuu tekniseen ja sisältöpohjaiseen

Käytettävyys ja esteettömyys voidaan periaatteessa jakaa tekniseen saavuutettavuuteen ja kognitiiviseen esteettömyyteen.  Verkkopalvelua tulee voida käyttää mm. avustavan tekniikan, kuten ruudunlukijan, avulla ja esimerkiksi sivuston värien kontrasteja tulee korostaa siten, että sisältö on helppo erottaa. On tärkeä tiedostaa, että uuteen ikkunaan avautuvat linkit eivät ole saavutettavia, koska ruudunlukija ei pysty seuraamaan uuteen ikkunaan.

Linkki: Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1 ohjeistus saavutettavuuskriteerien soveltamiselle. 

Saavutettavuus koskee myös sisältöjä

Vaikka verkkopalvelun käyttöliittymän kehittäminen saavutettavaksi onkin usein sivun valmistajien ja palveluntuottajien harteilla, on myös organisaatioiden sisällöntuottajilla keskeinen ja pysyvä rooli saavutettavuuden toteutumisessa.

Verkkopalvelun sisällön on oltava ymmärrettävää ja helppokäyttöistä sekä helposti käyttöön otettavaa. Sisällön saavutettavuutta voidaan parantaa esimerkiksi käyttämällä selkeää ja yksinkertaista kieltä, välttämällä erikoiskielisiä ja vaikeasti ymmärrettäviä termejä sekä jakamalla tekstisisältö helposti selattaviksi ja silmäiltäviksi osioiksi. Toteutuksessa voidaan käyttää kuvaavia väliotsikoita ja tarjota sisältöä esimerkiksi video- ja kuvamuodossa kuvaavilla linkkiteksteillä.

Jos haluat lisätietoa, tutustu saavutettavuusteemaisiin webinaareihimme. Kolmiosaisessa webinaarisarjassa käsitellään mm. saavutettavuusselostetta ja -lainsäädäntöä, saavutettavien tiedostojen luontia sekä saavutettavuutta verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tule kuuntelemaan mitä saavutettavuus merkitsee ja millä keinoilla saavutettavuus verkossa mahdollistetaan. 

Saavutettavuuteen panostaminen kannattaa monesta syystä

Yhteisöt ja yritykset eivät aina tunnu hahmottavan, että digitaalisen palvelun käyttökokemus liitetään suoraan yrityksen brändiin ja lopputuotteisiin. Kyse on siis paljon muustakin kun pelkän EU:n asettaman saavutettavuusdirektiivin täyttämisestä.

Jotkut sovelluspalvelut on haasteellista toteuttaa saavutettaviksi

Kaikki verkkopalvelut eivät kuitenkaan toimi riittävän sujuvasti, kun palvelun toiminnallisuuksia sopeutetaan saavutettavuusdirektiivien mukaisiksi. Tällöin joidenkin sovellusten käytön peruspalvelu voi kärsiä. Osa sovelluksista ei myöskään ole julkisia palveluita. Siksi on ymmärrettävää toteuttaa osa palveluista mahdollisimman saavutettaviksi kohtuuden rajoissa, ja mieluummin rakentaa kehityssuunnitelma puutteiden korjaamiseksi tulevaisuutta ajatellen. 

Kuvaukset ja otsikointi ovat samalla myös hakukoneoptimointia

Monet saavutettavuusperiaatteet, kuten otsikointi, alt-tekstit ja kuvaavat linkit, ovat tärkeitä myös hakukoneoptimointia silmällä pitäen. Saavutettavat verkkosivustot ja aineistot keräävät siis toimiessaan myös enemmän kävijöitä.  

Verkkosivujen linkitykset ja linkkien kuvaukset ovat yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi kuvien selitteet. On opastettava ja tiedettävä mitä linkistä aukeaa, jotta käyttäjä voi ennakoida haluaako avata linkin. Isojen ladattavien tiedostojen kuten PDF-linkkien kuvaukset on tärkeää kuvata tarkasti.

Linkissä on oltava toiminto, aihe, koko ja tiedostomuoto, jotta se olisi saavutettava. Vältä linkissä epäselviä muotoja kuten pelkkää ”Esite” -tekstiä, ja kirjoita linkin sisältö auki. Esimerkiksi: ”Lataa saavutettava PDF -muistilista (3,2 mb, PDF)".

Saavutettavuus koskee myös ladattavia ja selailtavia PDF-sisältöjä

Adoben Portable Document Format, tutummin PDF, on yleisin tiedostomuoto verkossa julkaistaville asiakirjatiedostoille. Voit lisätä PDF-tiedostojesi saavutettavuutta ja esteettömyyttä erityisesti näkörajoitteisia käyttäjiä varten. Tällaiset käyttäjät käyttävät usein ruudunlukijoita, jotka lukevat tekstin ääneen, ja näppäimistöä navigointiin. 
PDF:ien tuottaminen ja julkaiseminen on helppoa, mutta niitä koskevat samat saavutettavuusvaatimukset kuin muitakin verkkosisältöjä.

Lue myös blogistamme: Miten tehdä PDF-tiedostosta saavutettava?

Saavutettavuusseloste kotisivuille

Saavutettavuusseloste kotisivuilla on pakollinen julkishallinnolle

Kaikille on jo tuttua GDPR:n myötä, että sivustolla on oltava tietosuojaseloste. Nykyään julkishallinnoilla on oltava sivuillaan myös saavutettavuusseloste.

Ellei tähän asti ole tehty mitään muuta saavutettavuuteen liittyen kotisivuilla, kannattaa sivustolle ensi hätään liittää saavutettavuusseloste. Se on kuvaus verkkosivuston saavutettavuuden tilasta, jossa todetaan esimerkiksi, että verkkosivusto ei ole vielä kaikilta osin vaatimusten mukainen. 

Oikeampi tapa olisi tietenkin se, että organisaatiot tekevät verkkosivustoistaan ensiksi saavutettavuusarvioinnin, laativat sen perusteella saavutettavuusselosteen ja julkaisevat lain vaatiman selosteen verkkosivustolla. Selosteesta tulee käydä ilmi, kuinka saavutettava digipalvelu on selosteen julkaisuhetkellä. 

Listaa status, toimenpiteet ja käyttäjän palautekenttä

Hienoa olisi, jos voi kirjata, että sivusto täyttää kriittiset saavutettavuusvaatimukset. Useimmiten digipalvelu ei kuitenkaan täytä suurinta osaa kriittisiä WCAG-kriteerien A- ja AA-luokan saavutettavuusvaatimuksia. Saavutettavuusselosteeseen listataan asiat, jotka sivustolla ovat kunnossa ja ne, jotka vaativat vielä korjauksia, mitkä ovat korjaustoimenpiteet ja mihin voi laittaa palautetta.

Saavutettavat verkkosivut ja saavutettavat ladattavat tiedostot hyödyttävät kaikkia.