Saavutettavuus digitaalisessa ympäristössä ei ole vain lakisääteinen vaatimus; se on keskeinen osa inklusiivista ja vastuullista viestintää. EU:n saavutettavuusdirektiivi velvoittaa julkisen alan toimijoita, viranomaisia sekä tiettyjä yksityisen sektorin toimijoita tekemään verkkosivuistaan, mobiilisovelluksistaan ja niiden sisällöistä saavutettavia. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että sovelluksia ja sisältöjä voivat käyttää myös henkilöt, joilla on jokin vamma tai rajoite.

Julkishallinnon saavutettavat mediapankkipalvelut vahvistavat organisaation imagoa

Mediapankin alustan tulee varmistaa, että kaikki julkaistavat digitaaliset aineistot – kuvista ja videoista dokumentteihin – ovat helposti käytettävissä ja ymmärrettävissä kaikille käyttäjille. Tämä ei ainoastaan laajenna julkishallinnon sisällön ulottuvuutta, vaan myös vahvistaa organisaation imagoa saavutettavana ja inklusiivisena toimijana.

Vaikka saavutettavuus saattaa tuntua suurelta ja vaivalloiselta projektilta, jolla palvellaan vain marginaalista ryhmää käyttäjiä, on hyvä muistaa, että usein saavutettava käyttöliittymä palvelee kaikkia käyttäjiä. Lisäksi on arvioitu, että saavutettavien järjestelmien tarve koskettaa Suomessakin noin miljoonaa käyttäjää. Puhumattakaan siitä, että meitä jokaista saattaa joskus kohdata jokin tilapäinen rajoite, joka vaikuttaa kykyymme käyttää järjestelmiä ja sisältöjä. Seuraavassa käsitellään tyypillisiä kriittisiä aiheita saavutettavuuden toteutuksissa.

Käyttöliittymän selkeys ja helppokäyttöisyys

Sivuston valikkoa joutuu etsimään ja se on monimutkainen, suoraa reittiä takaisin etusivulle ei löydy, video lähtee pyörimään automaattisesti juuri kun yritit lukea tekstiä, hakukenttä on sijoitettu epäloogiseen paikkaan… Kuulostaako tutulta? Tällainen käyttöliittymä ei ole saavutettava, eikä palvele muitakaan käyttäjiä.

Saavutettavien käyttöliittymien tulisi olla ulkoasultaan selkeitä. Värimaailman olisi hyvä olla hillitty ja liikkuvaa sisältöä tulisi voida kontrolloida manuaalisesti. Sivuston sisällön ja navigoinnin tulisi olla selkeästi ja loogisesti järjestetty sekä tekstin riittävän suurta ja zoomattavissa. Tähän tapaan rakennetusta käyttöliittymästä hyötyy jokainen käyttäjä. Käyttö myös nopeutuu ja tehostuu, kun käyttäjä löytää etsimänsä ilman ylimääräistä selailua. Sivuston käyttökokemus paranee, ja käyttäjät palaavat sinne todennäköisesti jatkossakin.

Hyvä puoli on myös se, että käyttöliittymän ulkoasu ei seuraa vaihtuvia trendejä, vaan tietyt selkeyttä tuovat rakenteet perustuvat ihmisen havainnointikykyyn. Esimerkiksi valikkoja ja sivuston tärkeimpiä toimintoja etsitään sivuston yläreunasta tai vasemmasta reunasta. Kun teet käyttöliittymästäsi ulkoasultaan saavutettavan, teet siitä samalla pitkäikäisen ja parannat käytettävyyttä pysyvästi.

Avustavien teknologioiden tuki

Yksi saavutettavan käyttöliittymän tärkeimpiä ominaisuuksia on se, että navigointi onnistuu pelkän näppäimistön avulla. Näppäimistökäyttö hyödyttää muun muassa käyttäjiä, joilla on vain yksi käsi käytettävissään tai motorisia häiriötä.

Nykyään useimmat käyttävät kannettavaa tietokonetta, eikä ulkoista hiirtä ole aina käytettävissä. Lisäksi kannettavien avulla sivustoja selaillaan muuallakin kuin pöydän ääressä, esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä. Tällaisissa ympäristöissä voi näppäimistökäyttö olla varmempaa ja sujuvampaa myös vammattomille käyttäjille. Esimerkiksi aineistopankin kuvien selaaminen ja zoomaaminen näppäimistön kautta voi oikein toteutettuna olla mukavampaa kuin kannettavan touch padilla.

Jotta sivusto tukisi näkövammaisten apunaan käyttämiä ruudunlukuohjelmia, tulee HTML-koodin olla virheetöntä ja sivuston elementit nimetty oikein. Näiden asioiden varmistaminen hyödyttää myös vammattomia käyttäjiä. Kun sivuston koodi tarkastetaan ruudunlukijoita silmällä pitäen, voidaan koodista samalla siivota pois muutkin turhat ja epäloogiset osiot. Parhaimmillaan sivuston toiminta nopeutuu ja käyttö virtaviivaistuu ja sivustolta saadaan samalla poistettua esimerkiksi toimimattomat linkit.

Käyttöliittymän tarkastelu ajatuksen kanssa

Joskus käyttöliittymäsuunnittelussa saatetaan innostua tekemään lukuisia erilaisia ominaisuuksia, joista loppukäyttäjä tosiasiassa hyödyntää vain muutamaa. Kun käyttöliittymästä tehdään saavutettava, onkin samalla hyvä tilaisuus miettiä sen rakennetta ja toiminnallisuuksia laajemminkin.

Monimutkaisista toiminnallisuuksista voi olla vaikeaa tehdä täysin saavutettavia, mutta tarvitsevatko muutkaan käyttäjät niitä kaikkia? Pelkistämällä käyttöliittymää ja karsimalla epäolennaisia toimintoja voidaan sujuvoittaa käyttöä kaikille käyttäjille. Ja jos kuitenkin toteat tarvitsevasi laajoja, esimerkiksi ylläpitoon liittyviä toimintoja, voit tarjota käyttöliittymästäsi kahta eri versiota: pelkistetympi saavutettava versio julkiseen jakeluun ja kirjautumisen takana oleva kaikilla herkuilla varustettu ylläpitonäkymä.

Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että täydellisen saavutettavuuden toteuttaminen on lähes mahdotonta. Hyvänä ohjenuorana voi pitää sitä, että tekee mahdollisimman saavutettavaa mahdollisimman laajalle käyttäjäjoukolle. Jos sivustot tai sisällöt ovat erityisen tärkeitä asiointia varten tai liittyvät erityisesti vammaisten ihmisten oikeuksiin, olisi niitä hyvä priorisoida saavutettavuustyössä.

 

Miten MediaBankin saavutettavat käyttöliittymät siis palvelevat niiden sisältöjen käyttäjiä? 

MediaBank tarjoaa mediapankkiratkaisun, joka tekee aineistonhallinnasta saavutettavampaa kuin koskaan ennen. Meidän alustamme varmistaa, että kaikki digitaaliset aineistot – kuvista ja videoista dokumentteihin – ovat helposti käytettävissä ja ymmärrettävissä kaikille käyttäjille. Tämä ei ainoastaan laajenna sisältönne ulottuvuutta, vaan myös vahvistaa organisaationne imagoa saavutettavana ja inklusiivisena toimijana.

Tutustu MediaBank aineistonhallintapalveluun julkishallinnolle tästä

Tutustu CollectionPro aineistonhallintapalveluun julkishallinnolle tästä