Tiedätkö minkä kokoisina kuvat sopivat painotuotteeseen tai miten muokkaat kuvan mieleiseksi ja millä väriprofiililla säilytät oikeat värit painotuotteessa?

Kuvankäsittely jakaa osaajat webbikuvien tekijöihin ja printin kuvien tekijöihin
Monelle nuoremmalle digitoimiston kuvankäsittelijälle alkaa vaatimukset huippulaadukkaan painetun kuvan tuottamiseen olla hakusessa. Graafisen alan osaajien joukossa meneillään oleva trendi siirtyä printistä webbikuvien toteutuksiin vain yltyy.

Hektinen työtahti tiukassa ja haastavassa graafisen alan talouden tilassa on osasyy tietotaidon vähenemiselle. Samalla kuvien valtava lisääntyminen mediassa kuin mediassa on muuttanut kuvankäsittelytapoja.

Kuvien väriominaisudet

Kuvankäsittely on muutakin kuin muokkauksia
Lähtökohtaisesti eri monitoreiden värit vaihtelevat ja ellei monitoria profiloida toistamaan oikeat värit on silmämääräinen kuvankäsittely haastava. Kuitenkin osa nykypäivän digitoimistoista eivät tunnista monitorin profiloinnin tarpeellisuuden. Kun kuvia käsitellään painovalmiiksi kyse ei ole vain hienoista kuvanmuokkauksista, vaan myös ymmärryksestä kuvien rakenteista ja väreistä jotka eivät vastaanottajalle tai käyttäjälle aina ole niin selvät. Väri- tai painoprofiilit on monelle pelkkä sana, tai sen liittäminen kuvaan oikeastaan vain toiminto, joka suoritetaan ilman että oikeastaan ymmärretään profiilin merkitystä kuvalle.

Väritilat eri medioissa
Erilaisten laitteiden ja eri medioiden väriavaruudet näkyvät suhteellisen erilaisena. Webissä kuvat näkyvät RGB-kuvina. Digikamerat, skannerit ja monitorit tulostavat kuvat RGB-väriavaruudessa. Vanhoissa diafilmeissä on laajempi väriavaruus kun mitä tietokoneen RGB-monitorilla. Painotuotteet tuotetaan pääasiassa neljällä värillä CMYK, josta neljäs, eli musta väri, lisätään painoprosessissa parantamaan värejä. CMYK-painovärit painotuotteissa tuottavat silti merkittävästi suppeamman väritilan kuin RGB.

Värinhallittu kuvatuotanto
Jotta saadaan mahdollisimman lähelle tuotettu väri monitorin kuvasta eri tulostusmenetelmille tarvitaan värikorjauksia. Lähteenä toimii siis ideaalitilanteessa kalibroitu monitorin profiloitu väritila josta tehdään ohjausta eri laitteille käyttäen ICC-profiileita. Värilaskin (ICC-profiili) tekee värikorjaukset profiiliksi Lab xyz väriavaruudessa siten, että värivastaavuus monitorilla on sama kuin tulostimessa (korjattuna profiililla) ja painotuotteessa (korjattuna profiililla) väriavaruuden mahdollisuuksien puitteissa. Kaikki tämä siis mittausmenetelmän tuloksena.

Väriprofiilit
Kuvat jotka ovat ilman profiileja jossain vaiheessa, aiheuttavat sen, että eri väritilat tulostuvat väärin, ja silloin oikean konversion puute johtaa värivirheisiin lopputuotteessa. ICC-profiili on hieno ja merkittävä tuotannon apuväline, joka periaatteessa on helppo liittää kuviin, mutta on tärkeätä myös ymmärtää mihin profiilien väärä käyttäminen tai käyttämättä jättäminen voi johtaa. Värivirheitä on kovin hankala korjata, jos väritila on virheellinen. Silloin korjaustoimenpide voi viedä ei toivottuun suuntaan.

Kuvien tekniset ominaisuudet

Kuvan rakenteet
Hankalaksi kuvien hallinnassa tulee usein kuvien koko ja käytettävyys eri käyttötarkoituksissa, kuten vaikkapa painotöissä tai webbiin upotettuna. Jos esim. kuvan resoluutio on käyttökohteessa väärä, syntyy epäterävä kuva ja jos kuvan värit muuttuvat, esimerkiksi uudelleentallennuksen yhteydessä, on originaalikuva muuttunut vääränväriseksi.  Silloin vaaditaan tekijöiltä oikeat tiedot kuvasta. Välttämättä ei riitä flickr:in kuviin sisällytetty tiedot kuvan syntymisestä, yleensä exif-tiedon muodossa, vaan tarvitaan kuva, joka on lisäksi varmasti oikealla tavalla käsitelty.

Kuvien koko määritellään pikseleiden mukaan!
Kuvia hallinnoivat myös sellaiset henkilöt, joilla ei aina ole riittävästi tietotaitoa kuvien lainalaisuuksista ja teknisten ominaisuuksien merkityksestä. Jos esimerkiksi digitaalisen kuvan kokoa pitää muuttaa, tulisi aina kuvien pikseleitä muuttaa eikä dpi eli resoluution arvoja! Dpi/ppi arvot digitaalisessa kuvassa eivät millään tavalla vaikuta digitaalisen kuvan laatuun tai kokoon vaikka moni näin kuvittelee. Kuvan koko määritellään siis kuvan pikseleiden mukaan (megapikseleitä) ja pikseleiden määrän muokkaaminen muuttaa aina digitaalisen kuvan fyysistä kokoa.

Kuvakoon ymmärtäminen on tärkeätä
Paperille painettava ppi arvo taas tarkoittaa paperille painetun kuvan laatua, eikä siis digitaalisen kuvan laatua. Dpi ja ppi ovatkin aina olleet hieman epämääräisiä tietoja, koska ne ovat alunperin olleet printtipuolella ja monitorin puolella kaksi eri asiaa. Joskus väärin viestitetty kuvakoon ilmoittaminen voi hämmentää kuvan vastaanottajaa kuvan käyttömahdollisuuksista. Liian pieni kuvakoko ei sovi painotuotantoon ja liian suuri kuva aiheuttaa webbipuolella ongelmia sovellukselle tai palvelimelle.

Apuvälineitä painotuotannon esivaiheisiin

Etenkin painotöiden kuvien käsittelyssä voidaan osaamisen pullonkaulaa korjata
Kuvat voidaan haluttaessa käsitellä palvelimella ohjelmallisesti ja automaattisesti ilman käsityötä tai laadunvalvontaa ottaen huomioon jokaisen kuvan yksittäiset vaatimukset. Tämä sopii etenkin silloin kun on kiire tai osaamistaso ei ole riittävä kuvien korjaamiseen.

Communication Pro:n tarjoama automaattinen IPM Service-palvelin analysoi jokaisen kuvan erikseen mm. terävyyden, kirkkauden, kontrastin, väritasapainon, luonnollisten sävyjen ja ihonsävyvärien, koon ja monien muiden parametrien mukaan. Tarvittavat säädöt kuviin tehdään vasta analyysin jälkeen yhdellä kertaa, jolloin saavutetaan haluttu ja yhdenmukainen standardoitu ICC-värinhallittu lopputulos kuville painotöissä. Myös PDF-dokumentissa olevat kaikki kuvat voidaan ohjelmallisesti ja automaattisesti korjata kertaheitolla hyödyntämällä PageFinisher ohjelmaa.

Lisää aiheesta löytyy artikkelistamme Voiko kuvakorjaukset tehdä PDF-aineistossa ilman manuaalista säätöä?

Lisätietoa sovelluksesta saat täältä

Lataa binuscan CMS Server esite (englanniksi)