Blogi

DAM-mediapankkien teknologioiden tuomien uusien työnkulkujen valintaan ei aina panosteta yrityksissä riittävästi eikä siinä siksi aina organisaatioissa onnistuta.

Syynä tähän voi olla niinkin yksinkertainen asia kun että organisaatiossa ei ole päätetty siitä, miten oikeasti menetellään visuaalisten tiedostojen kanssa. Keskeinen haaste on lähes poikkeuksetta vaikeus valita sopiva ratkaisu ja tämän jälkeen työnkulkujen muutosten jalkauttaminen organisaatiossa, muun muassa osaamiseksi, prosesseiksi, työnkuluiksi. Usein organisaatioiden valintaprosessit ja valinnan perusteet vaihtelevat kovinkin paljon.

Luokittelu, metadata ja taksonomia on sisältöjen löydettävyyden tae!

Visuaaliset aineistot ovat vain tiedostoja ilman metatietoja. Yrityksellä voi olla paras DAM tai mediapankki-sovellus, mutta jos metatiedot (tietoa tiedosta) ja taksonomia (hierarkkinen luokittelu) ovat heikot, hakutulokset tökkivät. Investointi DAMiin/mediapankkiin ilman kunnon rakenteita voikin yllättäen olla pullonkaula ja estää sisällön käyttöä niitä tarvitsevilta tiimeiltä.

Kaupunkien ja kuntien, erityisesti niiden kulttuurilaitosten, viestintäosastojen, rakennusvalvonnan ja hallinnon haasteena on usein tehokkaan ja kustannustehokkaan sisällönhallintaratkaisun löytäminen. Monet kaupungit kamppailevat erillisten järjestelmien kaaoksen kanssa, jossa kokoelmanhallinta, mediahallinta ja tiedostojenhallinta toimivat erillisinä kokonaisuuksina. Tämän seurauksena resurssit, aika ja raha hajaantuvat, mikä johtaa tehottomuuteen ja ylimääräisiin kustannuksiin.

Mikä on jälleenmyjäportaali?

Termi jälleenmyyjäportaali on peräisin B2B-alalta (B2B = business-to-business), ja sillä viitataan verkkopalveluun, jonka kautta tietoa tarjotaan myyntikumppaneille. Jotta eri jälleenmyyjät, voidaan tavoittaa, tarvitaan suojattu käyttöliittymä, jonka kautta ajantasainen kuva- ja mediamateriaali voidaan toimittaa helposti juuri oikeille tahoille. Jälleenmyyjäportaali täyttää juuri tämän tehtävän. Se toimii kohderyhmälle optimoituna sisältöportaalina.

Ihmiset ovat visuaalisia, joten on luonnollista, että viestintä siirtyy visuaalisempiin välineisiin. Koronavirus on edistänyt verkon yli tapahtuvaa kommunikointia. Koronakriisi on pakottanut ihmiset etätöihin ja kommunikointi tapahtuu webinaarien, verkkokokousten ja videoiden välityksellä. 

Videosta oli jo aiemmin tullut sosiaalisen median ansiosta itsestäänselvyys myös työpaikalla ja johti organisaatioita lisäämään yhä useampia videon eri käyttötapoja toimintaansa, kuten vaikkapa projektipäivityksiä ja viikoittaisia yhteenvetoja kehitysprojekteista sekä huomioimaan live-videon välttämättömyys.

Webinaari tai verkkokokous voidaan helposti nauhoittaa esim. Zoom, Hangouts, Teams tai GoToMeeting palveluissa. Hyödyn nauhoituksesta saa tallentamalla video mediapankkiin jatkokäyttöä ja uusiokäyttöä varten. Pankista jaetaan asiakkaille linkki aineistoon esimerkiksi sähköpostilla ja samalla merkitään jakajalle muistutus kuinka pitkään video on voimassa, jotta asiakkaan kontaktointi tehdään ajallaan.