Blogi

Digitalisaatio ja kommunikointi edellyttävät taidekokoelmien sisällön hallintaa.

Kuntien, yritysten ja säätiöiden kätköistä löytyy arvotaidetta

Taideteoksia löytyy Suomessa kovin eriskummallisiin paikkoihin sijoitettuna ja kaikki taide ei ole edes luetteloituna. Taide on hankittu yleensä edustustiloihin sekä yleisten tilojen ja työhuoneiden viihtyvyyden parantamisesksi. Esim. kaupunkien  taidekokoelmissa on usein jopa satoja taideteosta, jotka on sijoitettu kaupungin julkisiin tiloihin kuten terveyskeskuksiin, kouluihin, kirjastoihin, vanhainkoteihin, virastoihin ja kaupungintaloon. 

Oli kyse pienten kaupunkien, kuntien, säätiöiden, julkishallinnon tai yritysten taidekokoelmista, ovat niiden hallinta usein ohjattu joidenkin yksilöiden tehtäväksi oman toimen ohella. Joukkoon mahtuu sekä niin sanottua romutaidetta että arvoteoksiakin. Eri organisaatiot käsittelevät taidekokoelmia kovin vaihtelevin työkaluin ja kokoelmien hallinta ja käytettävyys on välillä vajavaista. 

EU:n saavutettavuusdirektiivin viimeisetkin siirtymäajat tulevat voimaan vuonna 2021. Direktiivi velvoittaa julkisen alan toimijoita, viranomaisia sekä tiettyjä yksityisen sektorin toimijoita tekemään verkkosivuistaan, mobiilisovelluksistaan ja niiden sisällöistä saavutettavia. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että sovelluksia ja sisältöjä voivat käyttää myös henkilöt, joilla on jokin vamma tai rajoite.

Vaikka saavutettavuus saattaa tuntua suurelta ja vaivalloiselta projektilta, jolla palvellaan vain marginaalista ryhmää käyttäjiä, on hyvä muistaa, että usein saavutettava käyttöliittymä palvelee kaikkia käyttäjiä. Lisäksi on arvioitu, että saavutettavien järjestelmien tarve koskettaa Suomessakin noin miljoonaa käyttäjää. Puhumattakaan siitä, että meitä jokaista saattaa joskus kohdata jokin tilapäinen rajoite, joka vaikuttaa kykyymme käyttää järjestelmiä ja sisältöjä.

Miten saavutettavat käyttöliittymät siis palvelevat niiden sisältöjen käyttäjiä? Kokosimme tähän kirjoitukseen muutamia esimerkkejä.

Onko organisaatiosi pohtinut aineistopankin hankkimista? Valitsetpa sitten millä tavalla tahansa tuotetun palvelun säästät aikaa ja vältyt harmailta hiuksilta, kun tiedät missä ja kenen käytettävissä digitaaliset tiedostosi ovat. Käyttämällä aineistopankkia materiaalien keskitettyyn jakeluun ja hallintaan on aineistostasi aina viimeisin versio tallessa ja ladattavissa tietoturvallisessa paikassa.

Mutta mistä tietää sopiiko aineistopankki juuri teidän organisaationne tarpeisiin ja millainen se voisi olla? On muutamia asioita, joita organisaation on hyvä miettiä etukäteen ennen aineistopankin ostoa.

Oletko kuullut kollegojesi tai yhteistyökumppaneidesi puhuvan DAM:sta? Ei, he eivät manaile kiirettä tai epäonnistunutta työtehtävää, vaan kyseessä on lyhenne sanoista Digital Asset Management. Suomeksi termi tunnetaan digitaalisena aineistonhallintana, ja se tarkoittaa yrityksen tapaa hallita digitaalista omaisuuttaan.

Suomessa 3D-pohjainen näyttelynsuunnittelu omalla henkilökunnalla on museoissa ja gallerioissa vielä harvinaista. Tähän on ollut syynä vaikeahko 3D-työskentely, jossa käytön vaatimuksena on korkea tekninen tietotaso ja vaikeasti hallittava työasemaohjelmisto. Markkinoilta on puuttunut helppokäyttöinen vuokrattava sovellus näyttelysuunnitteluun henkilökunnalle joka ei edellytä 3D osaamista?